{"id":11976,"date":"2018-11-03T19:06:15","date_gmt":"2018-11-03T19:06:15","guid":{"rendered":"https:\/\/avada.theme-fusion.com_demos\/portfolio\/?p=11976"},"modified":"2024-09-15T22:38:52","modified_gmt":"2024-09-15T22:38:52","slug":"nullam-eget-elit-ante","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/proxylab.fi\/fi\/nullam-eget-elit-ante\/","title":{"rendered":"Miten Suomen huippuluokan koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 toimii?"},"content":{"rendered":"

Suomi on ollut k\u00e4rkisijoilla jokaisessa Program for International Student Assessment -tutkimuksessa.
Maa rakensi kattavan koulutusrakenteen, jonka tarkoituksena on tarjota kansalaisille maksutonta koulutusta ilman umpikujia.
Suomen l\u00e4hestymistapa sai innoituksensa amerikkalaisesta koulutustutkimuksesta ja John Deweyn kaltaisista filosofeista.<\/p>\n

\n

Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 on puhuttu viime aikoina paljon. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 maailman parhaista koulutusj\u00e4rjestelmist\u00e4. Se p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 Yhdysvallat rutiininomaisesti lukutaidossa, luonnontieteiss\u00e4 ja matematiikassa. Se on ollut huippusuorittaja ensimm\u00e4isest\u00e4 kolmen vuoden v\u00e4lein j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4st\u00e4 kansainv\u00e4lisest\u00e4 PISA-tutkimuksesta (Program for International Student Assessment) l\u00e4htien, joka tehtiin vuonna 2000.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Mutta jos kysyt joltakulta, mik\u00e4 Suomen kouluissa on niin hienoa, saat yleens\u00e4 vastaukseksi pari tai kolme faktaa. Koulup\u00e4iv\u00e4t ovat lyhyempi\u00e4. Siell\u00e4 ei tehd\u00e4 standardoituja kokeita. Kaikkien on oltava fiksuja, koska suomen kieli on painajainen.\"\"
Vaikka n\u00e4m\u00e4 faktat ovat totta - paitsi tuo viimeinen - he kaipaavat Suomen hyvin haravoituja metsi\u00e4 puidensa vuoksi. Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 toimii, koska sen koko rakenne on rakentunut useiden keskeisten periaatteiden ymp\u00e4rille. Ensinn\u00e4kin yht\u00e4l\u00e4inen p\u00e4\u00e4sy koulutukseen on perustuslaillinen oikeus. Toinen t\u00e4rke\u00e4 periaate on se, ett\u00e4 ihmisen on saatava valita koulutuspolkunsa, joka ei saa koskaan johtaa umpikujaan.
N\u00e4in Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 toimii n\u00e4iden periaatteiden mukaisesti.
Varhaiskasvatus<\/b>
Suomen varhaiskasvatus on suunniteltu leikin kautta oppimisen k\u00e4sitteiden ymp\u00e4rille.
Kuvittele, ett\u00e4 olet suomalainen vanhempi (tai olet sellainen, jolloin hyv\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4). Olet saanut valtion tukemaa \u00e4itiyslomaa, \u00e4itiysavustusta ja jopa s\u00e4ngyksi kelpaavan vauvanhoitolaatikon, joten voit nauttia ensimm\u00e4isist\u00e4 kallisarvoisista kuukausista yhdess\u00e4 parhaista lapsikasvatusmaista. Nyt alat mietti\u00e4 lapsesi koulutusta.
\u00c4l\u00e4 huoli, sinulla on aikaa. Suomalaisten lasten on ment\u00e4v\u00e4 kouluun vasta 6-vuotiaana, jolloin esiopetus alkaa. Voit viett\u00e4\u00e4 nuo ensimm\u00e4iset vuodet vapaasti leikkien, opettaen ja tutustuen pienokaisesi kanssa. Jos haluat aloittaa lapsesi opinnot aikaisemmin, Suomen j\u00e4rjestelm\u00e4 tarjoaa my\u00f6s laajan varhaiskasvatusohjelman.
Opetushallituksen verkkosivujen mukaan ohjelmassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n \"leikin kautta oppimisen\" mallia, jolla edistet\u00e4\u00e4n \"tasapainoista kasvua\". Vaikka varhaiskasvatuksen kansallinen perusopetussuunnitelma ohjaa varhaiskasvatuspalveluja, paikallinen kunta huolehtii varhaiskasvatuspalveluista, ja sill\u00e4 on laaja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus, jolloin paikalliset hallintoviranomaiset voivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 budjetista, luokkakoon suuruudesta ja kasvatustavoitteista.
Siit\u00e4 perit\u00e4\u00e4n maksu, mutta sit\u00e4 tuetaan voimakkaasti. Vanhemmat maksavat noin 14 prosenttia kokonaislaskusta, mutta yksitt\u00e4isten kotitalouksien taakka perustuu tuloihin ja lasten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Ohjelma on ilmeisen suosittu, sill\u00e4 3-5-vuotiaiden lasten ilmoittautumisaste Suomessa on l\u00e4hes 80 prosenttia.

Peruskoulutus (sek\u00e4 ilmainen ateria)<\/b>
Kun lapsesi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 7 vuotta, on peruskoulutuksen aika. Suomi ei jaa perusopetusta ala- ja yl\u00e4asteisiin. Sen sijaan se tarjoaa yksiosaisen opetuksen yhdeks\u00e4n vuoden ajan, 190 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vuodessa. Kuten varhaiskasvatuksen kohdalla, p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t paikallisille koulujen johtajille ja opettajille runsaasti tilaa tarkistaa ja uudistaa opetussuunnitelmaa vastaamaan oman oppilaskuntansa tarpeita.
\"Ideologiana on ohjata tiedottamalla, tukemalla ja rahoittamalla\", kirjoittaa Opetushallitus (joka asettaa opetussuunnitelmien perusvaatimukset). Heid\u00e4n ilmoittamansa perusopetuksen tavoite on \"tukea oppilaiden kasvua kohti inhimillisyytt\u00e4 ja eettisesti vastuullista yhteiskunnan j\u00e4senyytt\u00e4 sek\u00e4 antaa heille el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavat tiedot ja taidot\". T\u00e4h\u00e4n liikkumavaraan kuuluu se, mit\u00e4 kokeita tehd\u00e4\u00e4n, miten oppilaiden edistymist\u00e4 ja tarpeita arvioidaan ja jopa mahdollisuus laatia p\u00e4ivitt\u00e4iset ja viikoittaiset aikataulut.
T\u00e4llainen itsen\u00e4isyys saattaa kuulostaa joidenkin vanhempien mielest\u00e4 pelottavalta. Ent\u00e4 jos lapsesi viett\u00e4\u00e4 koko p\u00e4iv\u00e4n opettelemalla Konami-koodin fenomenologisia regressioita? (Vaikka se olisikin kiehtovaa). Suomalaisilla vanhemmilla ei kuitenkaan ole t\u00e4llaisia huolia, sill\u00e4 opettaminen on Suomessa eritt\u00e4in arvostettu ja ammattimainen ala.
Useimmilla opettajilla on maisterin tutkinto, ja perusopetuksen opettajilta vaaditaan maisterin tutkinto. Kahdeksankymment\u00e4 prosenttia perusopetuksen opettajista osallistuu my\u00f6s ammatilliseen t\u00e4ydennyskoulutukseen. T\u00e4m\u00e4 oppimisen ja jatkuvan kehitt\u00e4misen taso takaa, ett\u00e4 Suomen opettajat ovat perehtyneet opetuksen tieteeseen - ironista kyll\u00e4, he saavat inspiraatiota menneen ajan amerikkalaisesta pedagogiikasta.
Kirjoittanut Kevin Dickinson<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":13945,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[43],"tags":[],"class_list":["post-11976","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-education"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/proxylab.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11976","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/proxylab.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/proxylab.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/proxylab.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/proxylab.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11976"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/proxylab.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11976\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13505,"href":"https:\/\/proxylab.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11976\/revisions\/13505"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/proxylab.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13945"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/proxylab.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11976"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/proxylab.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11976"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/proxylab.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11976"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}